Treeniarkemme muuttui maaliskuussa 2020 koronaviruksen myötä. Treenit loppuivat keväällä kuin seinään, emme nähneet joukkuekavereita moneen kuukauteen. Täytyi opetella käyttämään erilaisia videopuhelupalveluita ja treenimatkan pituus muuttui matkaksi makuuhuoneesta olohuoneeseen. Kevään harjoittelimme lähes täysin itsenäisesti. Loppukeväästä lenkkeilimme pienemmissä ryhmissä ja treenasimme kerran viikossa yhteisessä livetreenissä, ja kesäkuussa pääsimme takaisin hallille.
Syksy sujui sisätreenien parissa hyvin, ja selvisimme vain muutamilla karanteeneilla ja hybriditreeneillä, joissa osa oli etänä videopuhelun välityksellä ja toiset paikalla hallilla. Syksyllä myös kilpailimme talvella opetellulla ohjelmalla, koska kevään kilpailukausi peruttiin kokonaan. Kilpaileminen pitkästä aikaa oli ihanaa, se kasvatti motivaatiota ja muistutti normaalista voimisteluarjesta. Ehdimme kilpailla kolme kertaa, mutta harmiksemme mestaruuskilpailut peruttiin syksylläkin.
Etä- ja ulkoharjoittelu jatkui meidän osaltamme taas joulukuussa. Talvella olemme treenanneet ulkona hyytävässä pakkasessa ja lumisateessa, käyneet treenien jälkeen useita kertoja luistelemassa, harjoitelleet voimaa ja aktiivista liikkuvuutta olohuoneissa ja pyörineet balettitunneilla ainoastaan etäyhteyksien välityksellä.
Usein etä- ja ulkotreenit harmittaa ja ärsyttää. Todellisuudessa kylmällä säällä treenatessa ulkona varpaista lähtee tunto, juokseminen ja hyppiminen jäisellä maalla on liukasta eikä kaatumisilta ole yhdessäkään treenissä vältytty. Balettitunneilla kirjahyllyt ovat piruettien tiellä ja uusi rutiini treeneihin valmistautumisessa on ottaa kaikki särkyvä pois ympäristöstä. Arki on hektistä ja tietämättömyys tulevasta turhauttaa usein. Yksittäinen treeni saattaa muuttua täysin toiseksi sään takia ja kevään kilpailukausi tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta.
Toisaalta olemme oppineet paljon uutta esimerkiksi videoyhteyksien käyttämisestä, harjoitusten soveltamisesta koti- ja ulko-olosuhteisiin ja joukkuekavereiden tärkeästä roolista meidän kaikkien arjessamme. Erityisesti etäharjoittelu ja -valmentaminen on haastanut meidän monien mielikuvitusta ja saanut aikaan useita luovia ratkaisuja. Lisäksi treenimatka on lyhyt ja treeneihin voi lähteä kaksi minuuttia ennen niiden alkamista.
Vaikka etä- ja ulkotreenit eivät varsinaisesti kasvata motivaatiota, olemme löytäneet sopivia keinoja sen ylläpitämiseen. Meille kaikille joukkuekavereiden näkeminen on tärkeää, ja ulkotreeniessä parasta onkin yhdessä tekeminen. Ulkotreenien lisäksi myös etätreenit tuovat arkeen rytmiä, ja säännöllisyys on tärkeää jaksamisen kannalta. Lisäksi uusi ohjelma ja toive kevään kilpailukaudesta kasvattavat motivaatiota harjoitella.
-Auria-