Voimistelun seuratoiminta lähti käyntiin jo 1890-luvun lopussa. 1910-luvulla liiton nimi oli Suomen Naisten Voimisteluliitto, ja puheenjohtajan toimi Elin Kallio. Voimistelun voimahahmoja olivat tällöin myös Elli Björksten ja Anni Collan. 1900-luvun alun naisvoimistelu nousi lähes naisen kansalaisvelvollisuudeksi, ja voimisteluharjoitusten tehtävä oli mm. ryhdin, kestävyyden, järjestyksenhalun, notkeuden, itsekurin ja kauneusaistin kehittäminen. Tyypillinen voimisteluasu oli 1910-lukuun ja voimisteluhousujen saapumiseen saakka merimiestyyppinen mekko, ja voimistelupuvun alla pidettiin korsettia aina 1910–1920-lukujen vaihteeseen.
1910-luvulla toiminta oli hankalaa, etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin ei suuria juhlia ja tapahtumia voitu järjestää. Vuonna 1912 suomalainen naisvoimistelujoukkue osallistui kuitenkin Elli Björkstenin johdolla Tukholman Olympialaisiin, ja hieno näytös herätti niin yleisön kuin arvostelijoidenkin suosion. Myöskin kesällä 1914 järjestettiin Balttialaiset kisat Malmössä, joihin Suomi osallistui neljän voimisteluseuran voimin, ilman omaa lippua. 1917 voimisteleminen oli kiellettyä, mutta sitä tehtiin kuitenkin salaa suljettujen ovien ja peitettyjen ikkunoiden takana. Samana vuonna suomenkieliset ja ruotsinkieliset erosivat, josta syntyi voimistelun suomenkielinen osasto SNLL, jonka puheenjohtajana toimi Anni Collan. Siniristilippu näkyi ensimmäistä kertaa vuonna 1919 naisvoimistelijoiden juhlakulkueessa Tampereen voimistelujuhlilla.
Jyväskylän Naisvoimistelijat perustettiin syyskuussa 1917, mutta ensimmäisiä naisvoimistelijoita oli Jyväskylässä nähty jo vuosisadan vaihteessa seminaarin naisosaston voimisteluseurassa. Voimisteluseuran ohjaajana 1910-luvulla vaikuttaneesta Suoma Teivaalasta tuli JNV:n perustajajäsen sekä voimistelunjohtaja. Elin Kallion, Elli Björkstenin ja Anni Collanin kehittämiä menetelmiä, joita noudatetttiin seminaarin naisosaston liikuntakasvatuksessa, voidaan olettaa siirtyneen aikanaan JNV:n ohjelmaan.
Syyskuun 19. päivänä naisvoimisteluseuran perustamiskokoukseen saapui nelisenkymmentä osanottajaa, jossa valittiin voimistelijoille johtokunta, voimistelunjohtajat sekä sääntöjä valmisteleva toimikunta. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Sauramo Oksanen. JNV:n työsaraksi määriteltiin jäsenten ruumiillisen kasvatuksen ja terveydenhoidon edistäminen, mikä kuvastaa myös hyvin opettajapainoitteisen johdon kiinnostusta yhteiskunnalliseen kasvatus- ja valistustyöhön.
JNV:n perustamisvuodesta on kuljettu näin jo 100 vuotta. Voimistelu on kerinnyt muuttua paljon, kuten myös seuran rakenne ja tarjonta, mutta kaksi asiaa varmasti ovat pysyneet samana kaikkien näiden vuosien aikana – rakkaus voimisteluun sekä seuratyöhön. Hei jee, JNV!
Lähteet:
Irja Kleemola 1996: Naisliikuntaa 100 vuotta
Sanna Eskelinen 1997: Jyväskylän Naisvoimistelijat 80 vuotta